Blame
| 2b35b3 | Samu | 2025-10-30 13:06:19 | 1 | # Pakkaus |
| 2 | ||||
| 3 | ## ZSTD |
|||
| 4 | ZSTD on tehokas pakkaaja, mutta käyttää reilusti RAM muistia tiiviissä pakkauksessa. |
|||
| 5 | ||||
| 6 | esimerkki komento: |
|||
| 7 | zstd --ultra -22 -T0 --long=30 /path/to/file |
|||
| 8 | ||||
| 9 | jossa: |
|||
| 10 | zstd = varsinainen työkalu |
|||
| 11 | --ultra = avaa tehokkaammat pakkausalgoritmit käyttöön (normaalisti 0-19) |
|||
| 12 | -22 = käyttää pakkaustasoa 22, joka on kaikista korkein pakkaustaso (pienempi numero on kevyempi pakkaus ja isompi tiedosto pakattuna) |
|||
| 13 | -T0 = Prosessori ytimien määrä pakkauksessa (0 = kaikki ytimet, 1 = yksi ydin, 2 = kaksi ydintä, jne) |
|||
| 14 | --long = määrittää kirratiedoston koon. Käytännössä kuinka pitkältä matkalta etsii toistuvuutta tiedostossa pakkauksen saamiseksi. |
|||
| 15 | numero on 2 potenssi, jolloin 30 tarkoittaa 2^30 eli 1GB ja esim 31 on 2GB ja 29 on 512MB jne. |
|||
| 16 | huomioi, että tämä koko kirratiedosto säilytetään RAM muistissa ja jokaiselle säikeelle omanaan esimerkiksi: |
|||
| 17 | 1GB kirratiedosto ja 4 ydintä tarkoittaa 1GB * 4 RAM tilaa käytettynä + muu pakkauksen vaatima, jolloin RAM muistia vaaditaan yli 4GB pakkaamista varten (arviolta ainakin 6GB) |
|||
| 18 | ||||
| 19 | /path/to/file = tiedosto, joka halutaan pakata. Oletuksena kirjoittaa tiedoston ulos file.zst -tiedostoon |
|||
| 20 | -o /path/to/output.zst = tällä pystyy määrittämään tiedoston mihin kirjoittaa pakatun tiedoston |
|||
| 21 | ||||
| 22 | HUOM! Jos tiedostoa sisään ei ole määritetty lukee stdin (standard input) pakkaamista varten, jos on putkitettu esim dd työkalulta luenta. |
|||
| 23 | ||||
| 24 | purkaminen: |
|||
| 25 | zstd -d /path/to/file |
|||
| 26 | ||||
| 27 | jossa: |
|||
| 28 | -d = decompress A.K.A pura tiedosto |
|||
| 29 | /path/to/file = tiedosto, joka halutaan purkaa |
|||
| 30 | ||||
| 31 | ||||
| 32 | ## 7z |
|||
| 33 | 7z tarjoaa kaikista parhaan pakkaussuhteen, jopa parempi kuin zstd, mutta hintana on hitaampi pakkaus ja purkunopeus. Lisäksi esimerkiksi Windowsissakin toimiva 7zip osaa purkaa tiedoston, jolloin toimii paremmin tiedostoille, jotka täytyy pystyä purkamaan ja käsittelemään myös muissa käyttöjärjestelmissä, kuin Linuxissa. |
|||
| 34 | ||||
| 35 | esimerkki komento: |
|||
| 36 | 7z a -mx9 -mmf=bt2 /path/to/archive.7z /path/to/file_or_directory |
|||
| 37 | ||||
| 38 | jossa: |
|||
| 39 | 7z = varsinainen työkalu |
|||
| 40 | a = add tai archive, eli pakkaa nämä tiedostot (x = pura, l = listaa, yms) |
|||
| 41 | -mx9 = pakkaustaso 9, pakkaustasot on 0 - 9, joista 0 ei pakkaa lainkaan ja 9 on isoin pakkaus |
|||
| 42 | -mmf = lisäalgoritmi pakkaukseen. bt2 on tehokas löytämään lisää toistuvuutta datasta, mutta vaatii lisää prosessoriaikaa |
|||
| 43 | /path/to/archive.7z = mihin kirjoittaa pakatun tiedoston. |
|||
| 44 | /path/to/file_or_directory = mitä tiedostoja pakkaa. Tähän voi lisätä useammankin tiedoston halutessaan |
|||
| 45 | ||||
| 46 | lisä valintoja: |
|||
| 47 | -t = pakkaustyyppi (esim zip, 7z, xz, jne. määritetään -t7z tai -tzip) |
|||
| 48 | ||||
| 49 | toisin kuin zstd, 7z osaa automaattisesti käyttää useita ytimiä pakkaukseen ja purkamiseen. |